Sulje
Liity Edelläkävijöihin
Liity Edelläkävijöihin
Juha Salin 17.12.2020 12:41

Vieraskynä: Kuka kehittäisi kehittämistä?

Vauhti kiihtyy kiihtymistään teknologian myötä myös tiedonkulussa ja tiedon määrässä. Liiketoiminnan kehittämisessä niin palvelu- kuin tuotemuotoilun saralla ratkaisuja pyritään synnyttämään yhä nopeammin. Kaikki ei kuitenkaan näytä menevän aivan kuten pitäisi. Nopeus on jo niin suuri, ettei siinä tahdota pysyä mukana.

Yrityksen johdon tehtävä on haasteellinen jaettaessa kehityksen resursseja: digitaalisuudessa on pysyttävä mukana, mutta ymmärretään että tuotteita, palveluita ja asiakaskokemustakin pitäisi viedä eteenpäin. Koska IT-kehityshankkeet ovat usein arvokkaimmat, varmistetaan niiden onnistuminen reilun resursoinnin lisäksi huolellisesti suunnitellulla sisäisten ja ulkoisten kehittäjien yhteistyöllä. Tästä onkin mahdollisuus ottaa mallia muuhun kehitystyöhön.

Uusia ulottuvuuksia

Palveluiden ja tuotteiden kehittäminen on saanut viime vuosikymmeninä lukuisia uusia osa-alueita kuten asiakaskokemuksen, asiakasnäkemyksen ja tulevaisuustutkimuksen. Lisäksi systemaattisen kehittämisen avuksi tulee vauhdilla uusia menetelmiä. Esimerkiksi yksi tuoreimmista on LegoSeriousPlay, jossa lapsuudesta tuttu väline on valjastettu ideoinnin avuksi. Uusia alueita hallinnoimaan tarvitaan kehitystehtäviin insinöörin kaveriksi uudenlaisia asiantuntijoita kuten psykologeja, käyttäytymistieteilijöitä, kansatieteilijöitä ja futuristeja.

 

Valtavalla nopeudella lisääntyvän tiedon määrän hallitsemiseksi tarvitaan erikoistuneita analyytikoita ja sovelluksia, jotta saadaan kaikki hyödyt valjastettua liiketoiminnan käyttöön.

 

Vaatimukset erilaisten menetelmien ja sovellusten taitamiseksi tuovat kehitysasiantuntijoille haasteita ammattitaidon ylläpitämiseen. Onkin luonnollista, ettei kaikkea erityisosaamista löydy talon sisältä vaan tarvittaessa avuksi haetaan ulkopuolista asiantuntija-apua.

Ihmiset muuttuvat, niin täytyy työnantajankin

Kuin vastavoimana teknologian kiihtymiselle, on tuoreimpien työelämässä aloittaneiden sukupolvien arvomaailma ja odotukset työlle hyvin erilaiset kuin edeltävien ikäluokkien. He odottavat työnantajalta avoimuutta ja aitoa kiinnostusta työntekijästä, työn merkityksellisyyttä sekä laaja-alaista vastuullisuutta. Keskeistä on työssä viihtyminen, hyvä olo.

Tämä on tärkeää ymmärtää, kun kilpaillaan parhaista työntekijöistä ja tiedetään, että kehitystyössä tarvittava luovuus vaatii rauhaa, turvallisuuden tunnetta ja luottamusta esimieheen, jotta uskaltaa heittäytyä uusiin ajatuksiin. Liiketoiminnan menestyksen tekijöille tulee järjestää mielekäs työpaikka, ettei henkilöstön osaamisesta muodostu tulevaisuudessa pullonkaula kehitykselle.

Hattarahommia

Nyt ollaan tultu organisaatioiden optimoinnin aikaan, jossa ei ehditä paneutumaan siihen mitä oikeasti kannattaisi kehittää. Kukin liiketoimintayksikkö tilaa omaan käyttöönsä kiireellisiä, nopeita kehitysapuja ulkopuolisilta asiantuntijoilta. On palvelumuotoilua, asiakasnäkemystä, käyttäjäkokemusta, analytiikkaa, tulevaisuustutkimusta jne. Kuitenkaan näistä harvoin syntyy vastaavaa liiketoimintahyötyä tai ainakaan yrityksen kilpailukyky ei ota erityisiä edistysaskelia, korkeintaan pitää asemansa.

Tällaista näennäiskehitystä kutsun hattarahommiksi: lopputulos on erittäin näyttävä, mutta sisältö höttöä. Vika ei sinänsä ole parjatuissa konsulteissa vaan lähtökohdissa. Nopeasti tilattu, nopeasti brieffattu ja ketterästi toimitettu projekti ei voi ratkaista merkittäviä asioita. Tämän aiheuttaa tavallisesti kiire, joka poistuisi jos ehdittäisiin kehittää koko kehitystoimea.

Kiireen lisäksi toinen, suurempi ongelma on, että yrityksissä kehitystyötä hankkivat usein henkilöt, joilla ei ole siihen kompetenssia. Henkilö ei usein ole kehitystyötä itse tekevä ihminen, eikä tiedä mitä tilatessa pitäisi osata pyytää, miten paljon aikaa mikäkin asia vaatii ja mitä yksityiskohtia toimittajalle tulisi kertoa. Luotetaan, että oikealta toimittajalta tilatessa he kyllä tietävät, mitä tehdä. Lopuksi varmistetaan, että oma työ on tehty hyvin, niin tingitään vielä vähän toimituksen hinnasta, ettei toimittajalle varmasti jää rahtustakaan aikaa kehittää jotain oikeasti uutta.

Harva toimittaja rohkenee tässä vaiheessa puuttua tilauksen sisältöön. Kun tilataan hattaraa, niin saadaan hattaraa.

Mitä tehdä?

Siinä missä juuri työelämään tulleet sukupolvet vaativat avoimuutta, on aika myös kulkenut ohi yrityksen sisäisten salaseurojen ja omissa nurkissa puuhastelun. Ainakin jos mielii pärjätä nopeutuvassa ja globalisoituvassa kilpailussa, on kaikki liiketoiminnan kehittämisen oltava koordinoitua ja tiedot avoimesti jaettu niin omalle henkilökunnalle kuin kumppaniyrityksille. Töitä tehdään aidosti yhdessä, palkanmaksajasta riippumatta.

Muutama tarkastamisen arvoinen seikka yrityksen kehitystoiminnassa:

Usko omiin ihmisiin.

Luota omien työntekijöiden osaamiseen ja ota heidät mukaan heti alusta, kun harkitaan kehitysapua ulkopuolelta. Oma väki osaa huomioida oman toiminnan rajoitukset, tarjota mahdollisuuksia ja tietää parhaiten omat vahvuudet. He ovat lopulta myös ne, jotka varmistavat kaikkien ideoiden jalkauttamisen ja toisaalta ne, jotka voivat auttaa tai haitata sen onnistumisessa.

Huomioi ihminen.

Etenkin nuoret sukupolvet arvostavat korkealle asioita, jotka ovat jääneet aiemmin vähemmälle huomiolle. Muista siis inhimillisyys, suvaitsevaisuus, terveys ja turvallisuus. Henkilökohtaisesti arvostettu ihminen loistaa työssään ja vain silloin pystyy innovoimaan yritykselle uutta.

Varmista kompetenssit.

Tarvitset ammattilaisia, jotka osaavat hankkia liiketoimintaa tukevaa kehitystyötä. Toimittaja ei oikeasti voi tietää, mitä yrityksesi tarvitsee - eikä heille ole syytä antaa vastuuta siitä. Suuressa organisaatiossa esimerkiksi kehitysasiantuntija voi olla kehitysjohtajaa parempi toimeksiannon kuvaamisessa.

Kehitä kehitystä.

Huolehdi, että resursseja on kanavoitu myös sisäisen kehitystyön evaluointiin ja kehittämiseen. Tee pitkäjänteinen kehityksen toimintasuunnitelma ja viesti sen sisällöstä avoimesti kaikille liiketoimintaa kehittäville. Näin keskitytään vain todellisiin, vaikuttaviin tehtäviin ja niitä tekee fokusoitunut verkosto, jolla on yhtäläinen käsitys mitä ja miksi ollaan tekemässä.

Rakenna kumppaniverkosto.

Valitse tarkoin kumppaniyrityksiä, joille voit jakaa runsaasti omia resurssejasi. Tee yhteistyösopimukset vuosien kestoisiksi. Vain pitkäaikaisessa ja tiiviissä yhteistyössä kumppanit oppivat ymmärtämään liiketoimintasi sanattomat tekijät ja löytämään todellisia kilpailukykyä edistäviä innovaatioita. Samalla oma henkilöstösi kasvaa kumppaneilta oppien.

avatar

Juha Salin

Juha on tulevaisuudesta kiinnostunut konseptien kehittäjä, jolla on yli 20 vuoden kokemus julkitilasuunnittelun parista. Juhan kädenjälki on nähtävissä niin päivittäistavara-, apteekki-, muoti-, elektroniikka- ja sisustusmyymäläketjujen kuin kokonaisten tavaratalojen konsepteissa Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä. Vapaa-aikanaan hän kehittää ammattikuntansa osaamista ja edesauttaa verkostoitumista yhdessä ystäviensä kanssa perustamansa Designer Events ry:n kautta järjestettävin koulutuksin ja tapahtumin. Kuvaaja: Roosa Bröijer

Sinua voisi kiinnostaa myös