Miten ketterä strategia viedään käytäntöön?

Kirjoittanut Riikka Tanner - 13 marraskuuta, 2019

Miten ketterä strategia viedään käytäntöön?

 

Olemme tänä syksynä Verellä tehneet liiketoimintamuotoiluaiheista webinaarisarjaa, missä meillä on teemoina liiketoimintamuotoilun keskeisiä aiheita ja vieraina omien aihealueidensa huippuasiantuntijoita. Webinaarisarjan ensimmäinen jakso keskittyi strategiseen ennakointiin Kai Virtasen ja Vuorineuvos Reijo Karhisen johdolla. Toisessa jaksossa aiheena oli ketterä strategiamuotoilu jatkuvassa murroksessa, jolloin minulla oli studiossa vieraana pitkän linjan strategiatyön ammattilainen, Vaken toimitusjohtaja Paula Laine.

Saatiinkin aikaan vilkas ja runsas keskustelu aihepiiristä, jonka voit kokonaisuudessaan kuunnella täältä, tässä kuitenkin tärkeimmät nostot keskustelustamme.

 

Toimintaympäristö jatkuvassa murroksessa  

Toimintaympäristömme muuttuu yhä kiihtyvällä tahdilla. 1960 -luvulla keskimääräinen yrityksen ikä S&P500 listalla oli vielä 33 vuotta. Vuoteen 2016 mennessä se oli tippunut 24 vuoteen ja ennusteen mukaan se saattaa tippua vain 12 vuoteen vuoteen 2027 mennessä[1]. Uusi teknologia ja sen mahdollistama liiketoimintamallien disruptio mylläävät läpi jokaisen toimialan ja useat toimialat tulevat häviämään sellaisina kuin olemme tottuneet niitä ajattelemaan. Tämä asettaa yritykset aika järeän haasteen eteen: miten säilyä relevanttina asiakkaille ja varmistaa hengissä pysyminen vielä viidenkin vuoden päästä?

viisivuotis-strategioiden aika on auttamatta ohitse

Tällaisessa ympäristössä viisivuotisstrategioiden aika on auttamatta ohitse. Kuka osaa ennustaa mitkä pelurit silloin ovat vallalla ja miltä maailma näyttää? Megatrendit kuten ilmastonmuutos, kyberturvallisuus, geopoliittiset ja maailmantalouden jännitteet ovat omiaan lisäämään tunnetta siitä, että elämme jatkuvasti reaktiivisessa moodissa. 

Tällaisessa ympäristössä tuntuu mielekkäämmältä se, että yritystä ohjaa ennemminkin visio sen tulevaisuudesta kuin tarkkaan laadittu strateginen suunnitelma. Moni peräänkuuluttaa myös yrityksen purposen eli merkityksen perään, yhä useammin niin asiakkaat kuin työntekijätkin odottavat yritykseltä vahvaa kannanottoa siihen, millainen on organisaation laajempi rooli yhteiskunnassa, ja minkä puolesta se seisoo ja taistelee? Tämän kautta on kuitenkin vaikea johtaa toimintaa tai määritellä askelmerkkejä kohti tavoiteltua tulevaisuutta. Visio ja missio harvoin määrittelevät sitä, missä bisneksessä ollaan mukana tai missä ei olla mukana.

 

Strategisen ennakoinnin merkitys kasvaa

Strategian tekemisestä on tullut siis osittain olosuhteiden pakostakin jatkuvaa. Jatkuvalla ei kuitenkaan tarkoiteta sitä, että strategia voidaan jättää kokonaan tekemättä ja siirrytään puhtaasti reaktiiviseen malliin. Yritys, jolla ei ole strategiaa, on erittäin herkkä kohde toimialamurrosten lisäksi kilpailijoiden kohteena. Fast follower- strategia harvoin auttaa erottumaan kilpailusta tai luo uutta, merkittävää kasvua. 

Päätöksenteko onkin se, mikä tuntuu haastavimmilta juuri tässä toimintaympäristössä, ja juuri siitä syystä strateginen ennakointi nostaa nyt voimalla merkitystään. Mitä enemmän ympäristöstämme pystymme hahmottamaan esimerkiksi tulevien 10 vuoden ajalta, sen helpompi meidän on mieltää oma roolimme muutoksessa. Strateginen ennakointi auttaa hahmottamaan tulevaisuuden suuret linjat ja sen pohjalta voidaan työstää erilaisia skenaarioita yrityksen kasvun tueksi.

Parhaimmillaankin nämä ovat nimensä mukaisesti vain skenaarioita, eivät toimintasuunnitelmia. Ja vaikka kuinka pysyisimme lähellä asiakasta ja pyrkisimme ennakoimaan asiakkaan käyttäytymisen muutoksia, siinä vaiheessa kun muutokset alkavat näkyä kulutuksessa tai esimerkiksi sosiaalisessa mediassa, on yrityksen myöhäistä enää alkaa rakentamaan kyvykkyyttä tukemaan uusia käyttäytymismalleja, koska silloin ollaan lähtökohtaisesti 2-3 vuotta myöhässä. 

Hyvä strategia on sellainen, missä on aidosti tehty valintoja sen suhteen missä pelaamme ja kuinka voitamme ja toisaalta hyvässä strategiassa on valittu jotain myös pois. Hyvä strategia on yleensä sellainen, jossa on aidosti tehty myös jotain uutta eikä vain säilytetä olemassaolevaa ja inkrementaalisesti kehitetä vanhaa.

 

Mitä uutta muotoilu tuo strategiatyöskentelyyn?

Strategiamuotoilu pyrkii aina vastaamaan johonkin olemassaolevaan haasteeseen. Muotoilun avulla ratkottaville haasteille tyypillistä on, että ne ovat vaikeasti hahmotettavia, usein kompleksisia kokonaisuuksia.

IMG_20191023_151716

Muotoiluajattelun ytimessä vaikuttavat sen kolme peruspilaria, empatia, innovatiivisuus ja kokeileminen. Empatia strategiatyössä näkyy siinä miten eri sidosryhmät eli asiakkaat, työntekijät ja kumppanit huomioidaan ja otetaan mukaan strategiseen päätöksentekoon. Innovatiivisuus haastaa astumaan nykyisen liiketoiminnan ulkopuolelle ja rohkeasti visioimaan organisaatiolle uutta suuntaa ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kaiken ytimessä on kokeilukulttuuri. Hyväksytään se, että mihinkään strategiaan ei voi saada 100% varmuutta tai jos voi, silloin strategia tuskin on kovinkaan innovatiivinen tai vaikuttava.

Usein strategiseen haasteeseen löytyy monta vaihtoehtoista tapaa lähteä ratkomaan haastetta ja taklaamaan ongelmaa. Silloin kysymykseksi tulee eri vaihtoehtojen punnitseminen ja niistä parhaan mahdollisen vaihtoehdon valitseminen. Jotain meidän on silti mahdollista selvittää etukäteen tehdäksemme valintoja muutakin kuin mutun perusteella. Suhtaudun usein strategisiin vaihtoehtoihin liiketoiminnan hypoteeseina, joita meidän on mahdollista testata eri tavoin. Strategiset vaihtoehdot sisältävät aina kolme ulottuvuutta: asiakkaan, yrityksen sisäisen ja kilpailijoiden näkökulmat.

Entistä useammin strategiaa tehdäänkin tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa ja mahdollisia ensimmäisiä iteraatioita läpikäydään asiakkaiden, työntekijöiden ja kumppaneiden kanssa ennen lopullisia versioita. Kysymyksenasettelu tällöin kuuluu; minkä pitäisi olla totta, jotta tämä olisi meille paras mahdollinen vaihtoehto? Mitä olettamuksia teemme, ja miten voimme testata näitä olettamuksia etukäteen? Yksinkertaisimmillaan testaus voi olla sisäisten laskelmien ja haastatteluiden tekemistä, asiakastutkimusta tai vaikkapa digimarkkinoinnin A/B testausta. Toisaalta voidaan tehdä myös pop-up konsepteja ja pilotointeja, jotta opitaan lisää siitä mikä toimii ja mikä ei. 

 

Miten ketterä strategia sitten viedään käytäntöön?  

Oikeastaan kaiken lähtökohtana on ymmärtää kontekstia, toisin sanoen, ei kannata väkisin istuttaa tietyn tyyppistä strategiaprosessia sellaiseen kulttuuriin, mihin se ei yksinkertaisesti istu. Paljon puhutaan myös koko organisaation osallistamisesta strategiaprosessiin – ehkä tärkeämpää kuin osallistaa kaikki prosessiin strategian työstämisvaiheessa, on valita ne henkilöt mukaan, jotka ovat avainasemassa tietyn strategiahaasteen ratkaisemisessa. Heille pitää antaa innostava visio ja tavoite, mutta jättää tilaa löytää ratkaisut itsenäisesti ja pyrkiä ennemminkin tunnistamaan ja poistamaan esteitä heidän tieltään. Konkreettisesti onnistumisen edellytykset pitää varmistaa myös investoinneissa, budjetoinnissa ja resursoinnissa.

Nykyaikainen, ketterä strategia ei kaipaa jalkauttamista, mutta kylläkin jatkuvaa viestintää.

Nykyaikainen, ketterä strategia ei kaipaa jalkauttamista, mutta kylläkin jatkuvaa viestintää. Strategiaviestintä on ennen kaikkea yhteisen ymmärryksen avaamista ja syventämistä. Onnistumisen edellytyksiä parannat jo Paulan ”keep it simple” ja ”less is more” periaatteita noudattamalla. Valitse 1-2, korkeintaan kolme ydinkäytäntöä, mihin otat uuden strategian mukaan, oli se sitten All hands -tapaamiset, johdon kuukausipalaveriagenda tai esimies-alaiskeskusteluun lisättävä elementti, minkä avulla käydään arjessa läpi sitä, mikä kunkin rooli ja kontribuutio on strategian saavuttamisessa.

Yksikään strategia ei kuitenkaan toteudu ilman että sitä johdetaan arjessa. Kyse on vain niistä mekanismeista, millä sitä johdetaan. Johtajana sinun tehtävä on jatkuvasti esittää kysymys siitä, että kun meillä on tämä visio ja missio, että miten ne meidän arjessa toteutuvat ja miten voisimme olla tässä asiassa entistä parempia?

 

Kirjoittaja Riikka Tanner on Vere Oy:n Business Designer.
Lue lisää siitä, mitä on liiketoimintamuotoilu.

 
Haluatko kuulla lisää?

Kuuntele webinaari kokonaan täältä tai jos haluat kuulla lisää strategiamuotoilusta, tilaa blogimme tai verkostoidu kanssamme LinkedInissä.   

Ketterä strategia: strategiamuotoilu jatkuvassa murroksessa

Seuraava webinaari järjestetään 27.11. klo 8.30-9.30. Jouni Linkola, Elisa Oyj:n Head of Design ja Daniel-José Hänninen, Vere Oy:n Head of Design pureutuvat syksyn webinaarisarjan kolmannessa jaksossa design-vetoisen kehittämisen evoluutioon, johtamiseen ja toiminnan mittaamiseen. Keskustelussa käydään lisäksi läpi palvelumuotoilun ja liiketoimintamuotoilun rooli kehitystoiminnassa. Ilmoittaudu webinaariin!

 

Viitteet:

[1] https://www.innosight.com/insight/creative-destruction/

Vere Arvoverkko

Suomalaisen kilpailuedun rakentajat

LUE LISÄÄ