Digitalisaatio vei työpaikkasi?

Kirjoittanut Daniel-José Hänninen - 03 heinäkuuta, 2017

Digitalisaatio vei työpaikkasi?

 

lisaa-tehoa-digitalisaatiosta.jpg

Teollistumisesta lähtien ihmiset ovat pohtineet, viekö käsillä oleva murros heiltä työpaikat. 1700-luvulla perinteiset työläiset pelkäsivät jäävänsä koneiden jalkoihin massatuotannon alkaessa. Sama keskustelu käytiin toisen teollisen vallankumouksen aikana, kun sähkö- ja energiantuotanto valjastettiin osaksi tuotantoa. Nyt ihmisten huulilla on puolestaan digitalisaatio ja sen vaikutukset työpaikkoihin. Vaikka onkin selvää, että työn painopiste tulee jatkossa muuttumaan, niin hävittääkö se enemmän työpaikkoja kuin luo? Väitän, että ei. Vai onko tämä disruptio todellakin niin erilainen, että vanhat säännöt eivät päde? Väitän tähänkin, että ei ole.

Yleistä konsensusta edellä oleviin kysymyksiin ei ole, vaan vastaus riippuu pitkälti näkökulmasta ja tarkasteluaikavälin pituudesta. PwC:n brittimarkkinoille tekemä tutkimus ennustaa tekoälyn uhkaavan jopa 30 prosenttia maan kaikista työpaikoista. Toiset taas ovat vahvasti sitä mieltä, että murros tulee synnyttämään työpaikkoja, joista emme osaa vielä edes unelmoida. Juupas-eipäs -väittelyn sijasta olisi kuitenkin hyvä pysähtyä pohtimaan, miten varmistamme samaan aikaan sekä maailman digitalisoitumisen että työpaikkojen pysyvyyden.

Disruptiot eivät perinteisesti tuhonneet työpaikkoja

Jos peilataan historiaan, murrokset eivät ole perinteisesti aiheuttaneet massatyöttömyyttä. Historia on osoittanut, että vaikka työnteon painopiste on disruptioden alla muuttunut, on työpaikkojen määrä pysynyt keskipitkällä aikavälillä vakiona. Manuaaliset, yksipuoliset ja helposti automatisoitavat työt ovat hävinneet, mutta tilalle on tullut korkeamman tuottavuuden töitä. Disruptiosta kummunneet työt ovat usein sellaisia, joita ihmiset eivät ikinä ole osanneet odottaa. Toisaalta koska uusia työllistymisen muotoja on mahdoton ennustaa, on pelko ihmiselle luonnollinen tunnetila. Tämä pelko on usein saanut ihmiset jopa vastustamaan vääjäämätöntä murrosta, jotta oma tulevaisuus näyttäisi edes jonkin verran turvallisemmalta.

Mihin uusien työpaikkojen syntyminen sitten perustuu?

Helpointa on käydä asia läpi esimerkin kautta. Yksi klassisimmista esimerkeistä on pankkiautomaattien yleistyminen Yhdysvalloissa. Kun pankkiautomaatit tulivat Yhdysvaltoihin 1970-luvulla, ennustettiin niiden vievän ihmisten työpaikat. Lyhyellä aikavälillä näin osittain kävikin, sillä konttoreissa olevien työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä tippui 20:sta 13:een. Mutta samalla kun näin kävi, tuli konttoreiden avaamisesta halvempaa pankeille, koska niihin sitoutui vähemmän työvoimakustannuksia. Pian tämän jälkeen pankkikonttoreiden lukumäärä kasvoi 43 prosentilla, jolloin työntekijöiden yhteismäärä itseasiassa nousi. Työn luonne muuttui samassa ajassa manuaalisista ja yksipuolisista työtehtävistä kohti korkeamman lisäarvon palveluita. Lopputuloksena asiakkaat saivat hoidettua yksinkertaiset pankkiasiat entistä tehokkaammin ja uusien konttoreiden johdosta parempaa asiakaspalvelua muiden asioiden suhteen.

Vaikka oheinen esimerkki onkin hyvin yksinkertaistettu, väitän, että logiikka on sovellettavissa laajemminkin. Teknologinen kehitys muuttaa työn luonnetta tavalla, joka vähentää yrityksen kustannuksia ja lopulta johtaa uusien, palvelua eri tavalla tukevien työpaikkojen syntymiseen. Esimerkiksi tilausprosessin digitalisointi tekee jonkun työttömäksi, mutta alennettujen kustannusten avulla yritys siirtää säästyneet rahat vaikkapa johonkin korkeamman lisäarvon työhön, joka työllistää ihmisiä täysin uudella tavalla. 

Toisaalta, vaikka lähdetäänkin siitä olettamuksesta, että työpaikkojen lukumäärä pysyy vakiona keskipitkällä aikavälillä, olisi naiivia väittää, etteivät tietyntyyppiset työpaikat tule häviämään kokonaan. Perinteiset, yksinkertaiset ja manuaaliset työntekijät ovat vaarassa jäädä ilman työtä lyhyellä aikavälillä. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta tämä on haaste, jota ei voida sivuuttaa. Mikä tähän avuksi?

Rohkeus, uskallus, innovointi

Rohkaistaan yrityksiä tekemään asioita eri tavoin. Kun automatisointi ja digitalisaatio yhdistetään innovatiiviseen kulttuuriin, voidaan vapautuneet rahat ja resurssit käyttää korkeamman tuottavuuden tehtäviin. Eli yksinkertaisesti muutetaan osaamisen painopistettä ja pyritään innovaatioiden kautta kohdistamaan resurssit ja kyvykkyydet sinne, missä ne tuottavat suurinta lisäarvoa asiakkaalle. Loppujen lopuksi murroksen myötä tulee syntymään työpaikkoja, joita emme osaa vielä kuvitellakaan. Olen itsekin saanut kokea digitalisaation vaikutuksen työmarkkinoihin, sillä ilman digitaalista disruptiota ei nykyistä työpaikkaani liiketoimintamuotoilijana olisi olemassa.

Tämä muutos vaatii yhteiskunnalta ohjausta, opinahjoilta ketteryyttä ja yrityksiltä päättäväisyyttä. Modernissa yhteiskunnassa ei saa olla häpeä todeta ammatti vanhentuneeksi ja uskaltaa uudelleenkouluttautua. Yritykset eivät saa vältellä ihmisten palkkaamista työtehtävään, johon vaaditaan kouluttautumista. Olemme jo nyt siinä tilanteessa, että tiettyihin tärkeisiin positioihin ei ole olemassa formaalia koulutusta. Pitää kyetä ohjaamaan yhteiskuntaa tulevaisuuden työmarkkinoita ennakoiden. Tarvitsemme rohkeutta uudistaa koulutusohjelmia ja –tarjontaa vastaamaan moderneja työelämän vaatimuksia. Ennen kaikkea pitää pystyä luomaan valmiuksia oppia. Työttömyys ei saa olla yhteiskunnassamme häpeä, vaan lyhyellä tähtäimellä luonnollinen osa toimivia työmarkkinoita. 

Yritysten tulee rohkeasti ja ennakkoluulottomasti panostaa ihmisten kouluttamiseen. Myös yksilöllä on tässä oma vastuunsa. Ihmisten mieleen tulee iskostaa, että oppiminen on koko elämän mittainen prosessi. Toinen vaatimus on uskallus ja panostus innovointiin. Kehitetään uusia ja entistä innovatiivisempia tapoja huomioida ja palvella asiakasta. Tämä vaatii terveen kyseenalaistamisen kulttuurin, mutta myös rohkeutta olla erilainen. Innovoi rohkeasti, uudista estottomasti sekä kehitä entistä parempia ja lisäarvoa tuottavampia tapoja palvella asiakasta. Älä tyydy siihen, että joku tietty osa yrityksesi prosesseista on digitalisoitu. Mieti, mitä voisit seuraavaksi tehdä vapautuneilla resursseilla. 

 

Tilaa Veren Digimyytit-blogi sähköpostiisi! 

Vere Arvoverkko

Suomalaisen kilpailuedun rakentajat

LUE LISÄÄ