Vielä 2000-luvulla markkinat olivat täynnä kaikkien alojen asiantuntijoita. Oli yrityksen liiketoiminnallinen tarve mikä hyvänsä, niin paikalle saapui konsultti Pena hoitamaan ongelmat pois.
Palvelut ovat koko ajan yksinkertaistumassa ostajan suuntaan, mutta taustalla asiat ovat entistä monimutkaisempia. Yksinkertaiselta tuntuvan palvelun takana häärää iso määrä eri yrityksiä ja tietojärjestelmiä ennen kuin se on ostajan edessä. Harva miettii sitä, mitä kaikkea on tapahtunut siihen mennessä, kun verkkopalvelusta tilattu tuote on perillä kohteessa.
Miten parhaat palvelut nykyään rakennetaan?
Paras osaaminen ei välttämättä asu enää yrityksissä vaan yksilöissä. Entistä enemmän nämä oman alueensa huiput työllistävät itse itsensä. Heidän osaamisensa on usein myös rajattu täsmälliselle alueelle.
Osaaminen on hajallaan meidän ympärillä.
Saatat osata innovoida, osaat priorisoida ideat, kykenet tuotteistamaan palvelut, tiedät, miten muutosjohtaminen toteutetaan, tunnet teknologiat jne. Ehkä sinulla on tarkka toimialaosaaminen, kuten ”Miten luodaan uusi ravintolakonsepti?” tai saatat ymmärtää, miten hyödyntää tekoälyä osana uutta ravintolakonseptia. Nämä edellä mainitut ominaisuudet eivät asu enää yhdessä ihmisessä tai edes yrityksessä. Osaaminen on hajallaan meidän ympärillä.
Tässä yrityksillä on iso hyödyntämätön mahdollisuus. Kannattaa aina käyttää parasta osaamista niissä kohdissa kehitysprojektia, missä sitä tarvitaan. Pena tai hänen edustamansa yritys ei usein kykene tarjoamaan edellä mainittua osaamista.
Aina kannattaa epäillä kaikkea uutta
Uudessa tavassa ajatella on toki ongelmia. Parhaat osaajat eivät välttämättä ole tottuneet toimimaan yhdessä taikka luomaan yhteistä tarjoamaa. Tarvitaan siis joku, joka kerää porukan yhteen.
Toinen haaste ovat ostajat, jotka pelkäävät sitä, että palvelua on rakentamassa useita eri henkilöitä ja yrityksiä. Kuka sitten vastaa lopputuloksesta?
Pelko on turhaa. Kyse on ainoastaan ammattimaisesta projektijohtamisesta. Kyllä ne kehityshankkeet voivat mennä pieleen myös yhdestä paikasta ostettaessa, jos projektin johtaminen, tavoitteet, mittarit, budjetti ja aikataulut eivät ole jollakin kunnolla hanskassa. Viime kädessä ei asiakasta tulisi edes kiinnostaa, montako yritystä ongelman ratkaisee, vaan se, että toivottu lopputulos saavutetaan.
Muista olla kateellinen
Yhteistyötä ja ekosysteemien toimivuutta estää toki suomalainen kateus – entä jos toinen saa enemmän kuin minä. Ajattelutapa tulisi olla enemmän asiakkaan näkökulmasta tuotettu arvo. Vasta lopuksi sitten jaetaan palkkiot. Tärkeää on ymmärtää, että projektien ja osaamisen moninaisuudesta johtuen palkkiot vaihtelevat henkilöittäin. Tästä varmasti ammattiyhdistysliikkeet ovat mielissään.
Tärkeintä on miettiä loppuasiakasta eikä kumppanien välistä sopimusta.
Tässä uudessa tavassa on meillä kaikilla paljon oppimista ja täydellistä mallia tuskin koskaan saavutetaan. Itse uskon pitkälti siihen, että jos kumppaniyritykset/henkilöt kykenevät toimimaan mahdollisimman kevyin keskinäisin sopimuksin luottaen toisiinsa, on lopputulos varmasti parempi kuin juristien luomien monimutkaisten sopimusten jälkeen. Tärkeintä on miettiä loppuasiakasta eikä kumppanien välistä sopimusta. Nopeasti monimutkaiset kumppanisopimukset alkavat nimittäin ohjata lopputulosta.
Tehdään siis yhteistyötä ilman keskinäistä sopimusta. Nyt ovat viimeistään paniikissa kaikki yritysten juristit.
Loppu hyvin kaikki hyvin
Välillä palvelukehitys onnistuu ja välillä ei. Todennäköisyys onnistumisesta kuitenkin kasvaa, jos rakennusvaiheessa mukana ovat alansa parhaat osaajat ja huippuluokan projektijohtaminen.
Ihmiset ja yritykset alkavat kohta olla valmiina uuteen tapaan toimia. Mallin toimivuus syntyy toki onnistuneiden projektien ja rohkeiden ihmisten kautta liiketoimintamuotoilun keinoin. Paras osaaminen on jo täällä. Kysymys kuuluu, oletko riittävän rohkea hyödyntämään sitä?
Kehitysterveisin Antti
P.S. Jos haluat tutustua meidän tapaan ajatella – käy osoitteessa www.vere.fi/arvoverkko