Sulje
Liity Edelläkävijöihin
Liity Edelläkävijöihin
Daniel-José Hänninen 21.10.2020 8:47

Askel kerrallaan kohti korkeampaa design-maturiteettia

Design-vetoiseen kulttuuriin siirtyminen on viime vuosina ollut useiden johtoryhmien agendalla. Tarinat ketteristä kokeiluista ja kustannustehokkaista prototyypeistä kulkevat organisaatioista toiseen - eivätkä suotta. Design-vetoinen kehitystyö tuo tutkitusti arvoa liiketoiminnalle ja auttaa vastaamaan entistä nopeammin muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Mutta miten design-vetoisen kulttuurin parissa otetaan ensimmäisiä askeleita? Ja onko design-maturiteetin pitkäjänteisellä kehittämisellä aidosti vaikutusta yrityksen liiketoiminnan avainlukuihin?

Invisionin vuonna 2019 tekemä tutkimus on yksi laajimmista tutkimuksista design-maturiteettiin ja tuloksellisuuden väliseen yhteyteen. Tutkimuksessa haastateltiin yli 2200 yritystä, 22 maasta ja 24 eri toimialalta. Tulosten pohjalta hahmoteltiin maturiteettimalli yritysten design-kulttuurille ja -kyvykkyyksille. Vastaukset ovat pysäyttävää luettavaa.

 

Korkeimman maturiteetin omaavat yritykset raportoivat designin nelinkertaisen vaikutuksen liikevaihtoon, viisinkertaisen vaikutuksen kustannussäästöihin sekä jopa kuusinkertaisen vaikutuksen yrityksen time-to-market -vauhtiin.

 

Ei liene epäselvää, että investointi design-kyvykkkyyteen kannattaa. Alla on kuvattu lyhyesti maturiteettimallin viisi eri tasoa, jotka rakennettiin haastattelututkimuksen pohjalta.

Taso 1: Muotoilu visuaalisuutena

Tasolla 1 yritys käyttää muotoilua valmiiden tuotosten visualisointiin sekä niiden stilisointin, mutta muotoilulla ei ole minkäänlaista roolia palvelukehityksessä. Tällä tasolla ovat tutkimuksen mukaan 41% yrityksistä. Keskeisimpiä aktiviteetteja ovat tässä vaiheessa tuotosten visuaalinen suunnittelu sekä erilaisten käyttöliittymien visualisointi. Saavutetut hyödyt puolestaan perustuvat pitkälti visuaalisen yhdenmukaisuuden tuomaan brändimielikuvan kehitykseen.

Taso 2: Muotoilu kokeiluina

Tasolla 2 yritys käyttää muotoilua pistemäisesti innovointiin sekä yhteiskehittämiseen. Lisäksi palvelukehityksessä hyödynnetään muotoilua satunnaisesti. Tällä tasolla ovat tutkimuksen mukaan 21% yrityksistä. Keskeisimpiä aktiviteetteja ovat tässä vaiheessa yhteiskehittäminen, innovaatiotyöpajat sekä kevyet käyttäjätutkimukset. Saavutetut hyödyt puolestaan perustuvat asiakastyytyväisyyden kehitykseen sekä organisaation innostumiseen.

Taso 3: Muotoilu prosessina

Tasolla 3 yrityksen palvelukehitys perustuu muotoiluajattelulle, jolla on muutenkin yhä suurempi rooli organisaation arjessa. Tällä tasolla ovat tutkimuksen mukaan 21% yrityksistä. Keskeisimpiä aktiviteetteja ovat tässä vaiheessa konseptien systemaattinen rakennus, A/B-testaus sekä syvällisemmät tutkimusmenetelmät. Saavutetut hyödyt perustuvat vahvempaan asiakaslähtöisyyteen, korkeampaan tehokkuuteen sekä ketteryyteen.

Taso 4: Muotoilu toimintatapana

Tasolla 4 yritys alkaa laajentaa palvelumuotoilua palvelukehityksen lisäksi myös muihin organisaation funktiohin. Tällä tasolla ovat tutkimuksen mukaan 12% yrityksistä. Keskeisimpiä aktiviteetteja ovat tässä vaiheessa läpi organisaation tapahtuvat hankkeet yhdistäen sisäisen, ulkoisen sekä kumppaninäkökulman. Saavutetut hyödyt perustuvat liikevaihdon nousuun, kustannussäästöihin sekä työntekijätyytyväisyyteen.

Taso 5: Muotoilu strategiana

Tasolla 5 yritys asettaa muotoilun strategiansa ytimeen. Se ohjaa paitsi strategista suunnittelua myös strategian päivittäistä toteutusta. Tällä tasolla ovat tutkimuksen mukaan ainoastaan 4% yrityksistä. Keskeisimpiä aktiviteetteja ovat tässä vaiheessa tulevaisuuden ennakointi, strateginen suunnittelu sekä toiminnan suunnan tarkennus. Saavutetut hyödyt perustuvat edelläkävijyyden rakentamiseen, yrityksen valuaation kehittymiseen sekä aidon kilpailuedun rakentamiseen.

Miten tasoilta siirrytään kohti seuraavaa?

Design-vetoinen kulttuuri ei synny itsestään, vaan se vaatii tietoista rakentamista ja hoitamista. Tämä sisältää johdon vahvan tuen, sisäisten evangelistojen tunnistamisen sekä muotoiluajattelun integroimisen alusta alkaen organisaation ytimeen. Näiden lisäksi muutos vaatii organisaatiokulttuurilta paljon. Yrityksessä on tärkeää olla luova, avoin ja kannustava ilmapiiri, jossa on tilaa myös epäonnistumiselle ja jossa henkilöstöä osallistutetaan laajasti kehitystyöhön. Kaikista tärkein vinkki on kuitenkin rohkeus - matka ylimmälle tasolle ei todennäköisesti ole lyhyt eikä helppo, mutta lopussa rohkeus palkitaan.

avatar

Daniel-José Hänninen

Daniel on palvelumuotoilija, jonka sydän sykkii muotoiluajattelulle. Hänellä on vahva ymmärrys designin johtamista sekä design-metodologian hyödyntämisestä liiketoiminnan tukena. Hänen vahvuutensa on yhdistää analyyttinen ajattelu luovaan ongelmanratkaisuun sekä kääntää liiketoiminnallisia haasteita designin kielelle