.png?width=50&height=13&name=vere_logo%20(1).png "logo"){kind=logo}
Ammattikoulutuksen reformi panee toimintatavat uusiksi ammattioppilaitoksissa. Uudistus on saanut julkisuudessa ristiriitaista palautetta, mutta Suomen Diakoniaopistossa ja Ammattiopisto Livessä se nähdään ensi sijassa mahdollisuutena palvella opiskelijoita ja työnantajia entistä paremmin. Vere on mukana onnistuneen muutoksen tekemisessä.
Ammattikoulutus on myllerryksessä. Viime vuonna rahoitusta leikattiin, ja tänä vuonna tuli voimaan ammatillisen koulutuksen reformi eli uudistus sekä uusi lainsäädäntö. Lähiopetuksen määrän vähentymistä on kritisoitu ja ammatillisia oppilaitoksia lähes epäilty nuorten heitteillejätöstä.
"Julkisessa keskustelussa uudistuksesta on tehty syntipukki moneen asiaan, vaikka syyt ovat pikemminkin rahoitusleikkauksissa. Lähiopetus ei ole kadonnut, mutta nykyään opetellaan myös työelämätaitoja, kuten tiimityötä, vastuunottoa ja itseohjautuvuutta sekä digitaalisten välineiden käyttöä. Henkilökohtaisen ohjauksen määrä on lisääntynyt", sanoo Suomen Diakoniaopiston rehtori Juha-Petri Niiranen.
Suomen Diakoniaopisto syntyi vuonna 2017 kolmen diakoniaopiston fuusiona. Opiskelijoista puolet on peruskoulusta tulevia ja puolet aikuisia alanvaihtajia. Erityisesti aikuisia alanvaihtajia palvelee uudistuksen ajatus, jossa aiempi ammattitaito luetaan osaksi tutkintoa ja siten opiskeluaika lyhenee.nuoren henkilökohtaista kasvua ei voi kiirehtiä.
"Koulun kasvatustavoitetta ei kuitenkaan saa unohtaa. 16-vuotias ei ole kypsä samanlaiseen itseohjautuvuuteen kuin parikymppinen. Tähän pitää kiinnittää lisää huomiota, sillä nuoren henkilökohtaista kasvua ei voi kiirehtiä."
Ammattiin oppimisen voi aloittaa koska vain
Kokemukset uudistuksesta ovat myönteisiä myös Ammattiopisto Livessä. Live (ent. Keskuspuiston ammattiopisto) on pääkaupunkiseudun suurin ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus.
Kehitysjohtaja Liisa Metsolan mukaan uudistus on onnistunut pääosin hyvin ja into uudenlaiseen tekemiseen on suurta.
"Erityisen positiivista on tiiviimpi yhteistyö työelämän kanssa sekä jatkuva haku koulutukseen. Kenenkään ei enää tarvitse odottaa vuotta koulun alkamista. Tämäkin on uutta, sillä perinteisesti oppilaitoksissa on menty rakenteet eikä oppilaan tarpeet tai työelämän vaatimukset edellä."
Yritysten opit käyttöön oppilaitosten kulttuurimuutoksessa
Henkilökunnalta vaaditaan muutoskykyä ja rohkeutta uudistaa omia tapojaan, aivan kuten millä tahansa työpaikalla. Sama koskee johtamista. Oppilaitosten pitää hakea toimintamalleja oman alansa ulkopuolelta, kuten yritysmaailmasta. Monessa yrityksessä muutos ja jatkuva oppiminen ovat arkipäivää.
"Niin yrityksissä kuin oppilaitoksissakin on omat, juuri sen yhteisön mukaiset tavat toimia. Ne ohjaavat toimintaa kuin näkymätön voima ja muodostavat kulttuurin", kertoo Veren co-founder ja strategisista transformaatioista vastaava Jussi Pullola.
Osa näistä tavoista on hyviä, osa taas yhteistoimintaa vaikeuttavia tai jopa sitä estäviä. Usein ongelmat liittyvät avoimuuteen ja tiedonkulkuun.
"Yksi konkreettinen esimerkki on yritysasiakkaiden rekisterit. Kun yksittäisillä opettajilla olevat tiedot yhdistetään, saadaan hyötyä kaikille. Kun asiakastieto luokitellaan lisäksi valikoiduin kriteerein, pystytään jatkossa tunnistamaan ja löytämään oppilaalle parhaat mahdolliset työssäoppimispaikat nopeasti ja tehokkaasti, jopa saamaan automaattisia suosituksia. Näin opettajien työaikaa vapautuu tärkeimpään eli opettamiseen", Pullola sanoo.
Konkreettisia muutoksia tuetaan oikeilla työkaluilla, mutta kaikki lähtee opettajien ja oppilaiden tarpeista.
"Työkalut auttavat toteuttamaan kulttuurimuutosta, mutta ne eivät saa olla ohjaava tekijä. Järjestelmistä ei ole mitään hyötyä, jos niillä ei ole motivoituneita käyttäjiä ja ne eivät auta opettajaa aidosti työssään. Kaikki lähtee ihmisistä", Pullola toteaa.
Ammattikoulutuksessakin asiakkaan tarpeet ratkaisevat
Sekä Niiranen että Metsola pitävät uudistuksen lähtökohtia erinomaisina ja uskovat epäkohtien karsiutuvan, jos vain päättäjät malttavat kuunnella palautetta herkällä korvalla.
"Suomalaisen koulutuksen kauneus piilee siinä, että opettaja voi itse valita parhaat tavat, joilla kukin oppilas oppii. Opettaja saa tehdä itsenäistä työtä, päätöksiä ja kantaa vastuuta. Monissa maissa on tiukat ohjeet ja kouluilla käy tarkastajia, mutta Suomessa voi luottaa henkilöstön ammattitaitoon ja motivaatioon", Metsola toteaa.
Uudistus antaa hänen mukaansa hyvät mahdollisuudet tämän henkilökohtaisen opettamisen kehittämiseen.
"Vihdoin on tilaisuus nostaa keskiöön tärkein eli asiakkaat – niin opiskelijat kuin työelämäkin – joille takaamme osaamisen ja ammattitaidon", Niiranen sanoo.
Kehitysjohtaja / Ammattiopisto Live
Rehtori / Suomen Diakoniaopisto
Co-founder / Vere Oy
+358 40 501 7505
