Sulje
Liity Edelläkävijöihin
Liity Edelläkävijöihin
Jussi Pullola 6.10.2017 14:08

NBF 2017: In the greatest moment of danger fear is zero

Kun Will Smith karjuu innostuneesti oman pelon voittamisesta 7500 liiketoiminnan kehittäjälle Nordic Business Forum 2017 päättävässä haastattelussa, niin pakostakin kuuntelijat jäävät tätä miettimään. Will on kuitenkin pelastanut jo koko maailman…

Itselleni on käynyt samoin - pelon suhteen. Työssäni on ollut lukuisia tilanteita, joita olen jännittänyt ja pelännyt, mutta varsinaisen hetken koittaessa kaikki onkin useimmiten tyyntä ja rauhallista. Tilanne on hallussa hyvän valmistautumisen jälkeen, jännitys purkaantuu ja esitys menee, kuten olin toivonut. Pahin pelko ei toteutunutkaan. Ohje, jonka nappasin yhdeltä suosikkinäyttelijältäni, oli tämä: ”Don’t waste your time being scared”. Ei kannata tuhlata aikaa pelkäämällä etukäteen. Yön hiljaiset minuutit kannataa käyttää nukkumiseen. Enpä siis pelkää myöskään jakaa näkemyksiäni itseäni eniten koskettaneista NBF2017-teemoista.

Isot hetket ovat pieniä hetkiä

Yksi tekijä yhdisti monia esiintyjiä. Heidän elämässään oli ollut hetkiä, jotka muuttivat ratkaisevasti heidän elämää, tapojaan tai rohkaisivat tekemään jotain sellaista, mitä olivat ehkä pelänneet. Will Smith, miljardööri Richard Branson, ympäristöaktivisti Severn Cullis-Suzuki ja stop-wasting-food aktivisti Selina Juul mainitsivat omansa, mutta vaikuttavin oli mielestäni Nick Vujicic, joka jalattomana ja kädettömänä otti valtavan tilan haltuunsa pöytämäisen tason päällä. Hän syntyi ilman raajoja, mutta puhui kiitollisuudesta meille pohjoismaisessa hyvinvointivaltiossa valittaville. Hänelle isoja pieniä hetkiä olivat ne, jolloin häntä kohdeltiin perheessä kuten muitakin. "Tienaa omat rahasi Nick", oli isä todennut. Se isoin Pieni hetki oli kuitenkin kohtaaminen hänen koulunsa tarkkaavaisen talonmiehen kanssa koulun käytävillä. ”You’re going to be a speaker”, oli hän todennut Nickille. Olisipa tämä elämänmuuttajatalonmies ollut näkemässä, kun 7500 ihmistä seisaaltaan taputtaa Nickille Helsingissä. ”Little seed of purpose will make the change in peoples lives” totesi Nick. Jäin miettimään, mitä voisin itse tehdä rohkaistakseni muita löytämään tarkoitustaan? Työssä, vapaa-ajassa, kotona?

Terve voittaa fiksun

Terveessä organisaatiossa on keskiössä on luottamus. tuloksena tästä korkea tuottavuus ja voittamaton työmoraali

Organisaatiot, jotka nojaavat toimintakykynsä fiksuihin ("smart") asioihin eivät tule Patrick Lencionin mukaan pärjäämään kilpailussa. Miksi? Koska muutkin ovat fiksuja. Muutkin osaavat strategian, talouden, prosessit ja toimialan teknologian. Niillä ei voi erottua. Mutta terveellä organisaatiolla voi. Kun organisaatio on terve, myös kaikki muut asiat toimivat. Silloin organisaatiossa on korkea tuottavuus, voittamaton työmoraali, vähän sähläystä, pieni henkilöstön vaihtuvuus ja vain ripaus politiikkaa. Näiden tekijöiden ansiosta sinne myös hakeutuu parhaat työntekijät.

Patrick piti erittäin järjestelmällisen ja hyvän esityksen siitä, miten organisaation terveyttä voidaan parantaa. Tämän kaiken keskiössä ja perustana on luottamus. Luottamus, joka ei ole vain prediktiivistä, vaan aitoa ihmisten välistä luottamusta, jolloin voidaan, uskalletaan ja pystytään olemaan sekä haavoittuvaisia että eri mieltä asioista. Häntä kavahdutti tiimit, joissa ei ole riitoja. Kun asioista ei voida tiimissä kiistellä luottamuspulan takia, ne helposti muuttuvat ihmisten henkilökohtaisiksi riidoiksi. Yksi pahimmista johtamisvirheistä hänen mielestään oli se, että ei haluta selvittää konflikteja siksi, ettei satutettaisi kenenkään tunteita. Lopputulos on usein päinvastainen ja tukehduttaa henkilöiden keskinäisen luottamuksen. Lopulta tiimi hajoaa. Kuulostaako tutulle?

Luottamus on nykyajan valuuttaa

Rachel Botsman opettaa Oxfordissa liiketoimintaa ja haluaisin mennä oppimaan häneltä lisää. Hänen esityksensä käsitteli tämän hetken voimakasta liiketoiminnan disruptiota. Muutos ei hänen mukaansa perustu ainoastaan teknologiaan, vaan siihen miten ihmiset suhtautuvat luottamukseen. Tässä on tapahtunut nopeasti syvällinen muutos.  ”Trust is the currency of interactions” , hän totesi. Mitä, eikö tämä disruptio olekaan insinöörien aikaansaannosta, häh?

Esimerkkien kautta asia valkeni hienosti. Case Blablacar - Trusted carpooling. Autossa matkustaessa pidempiä matkoja toiset tykkäävät höpöttää, toiset olla hiljaa. Jotkut tykkäävät kuunnella toista, jotkut taas kaipaavat hiljaista seuraa. Tämä tieto yhdistettynä siihen faktaan, että Euroopassa on autoissa päivittäin miljoonia tyhjiä istuimia, loivat liiketoimintakonseptin, jonka keskiössä on blabla – määritys käyttäjästä. Voit valita ja luottaa siihen, että kyytiin nappaamasi henkilö arvostaa kyytiä, mutta ei turhia höpöttele. Tunnistamalla vapaan kapasiteetin ja luomalla ihmisille tapa luottaa uudella tavalla vieraisiin ihmisiin, on avannut väylän aivan uusille liiketoiminnoille.

Airbnb oli luonnollisesti se toinen, kaikille jo varmasti tuttu esimerkki. Lyhyessä ajassa Airbnb on jo maailman toiseksi arvokkain majoituspalveluja tarjoava yritys. Ilman omia kiinteistöjä ja hotelleja. Näiden yritysten toiminta ei olisi mahdollista, jos ihmisten kesken ei olisi syntynyt uudenlaista luottamusta; kirjaimellisesti uskallus päästää vieras ihminen kotiinsa, nukkumaan omaan sänkyyn. Mutta mihin tämä johtaa? Ulkoistetaanko luottamus tulevaisuudessa koodareiden tuottamiin algoritmeihin? Järjestelmän mukaan olet luotettava, tässä on kotini avaimet. Hmmm…?

Tunnusta heikkoutesi

”En uskaltanut sanoa mielipidettäni ja totesin itselleni, että en halua olla enää täällä töissä”, kertoi Adam Grant aiemmista työkokemuksistaan. Yritys, jossa ei voi ilmaista omaa mielipidetään ja jossa ei sallita mitään vanhojen toimintatapojen rikkomista, on vaara-alueella tulevaisuuden menestyksen kannalta. Grant on professori, joka tutkii organisaatiopsykologiaa. Yhtenä innoittajana tähän oli hänen omat kokemuksensa. Miksi en uskaltanut sanoa sitä ääneen? Mikä minua esti? Tutkimalla selvisi vastauksia myös tähän, sillä yllättävän monissa organisaatioissa on sama ongelma. Ja se liittyy johtamiseen sekä organisaation piilotettuun pelkoon. Mitä jos mokaan? Mitä jos en osaakaan? Yhtenä keskeisenä opetuksena on se, että johtaja myöntää omat heikkoutensa. ”Tässä olen hyvä, tässä en. Siksi tarvitsen sinua.” Tällainen lähestyminen toimii paljon paremmin kuin oman aseman pönkittäminen isolla pöydällä ja valtavalla näytöllä. Johtaja, jota halutaan auttaa työssään, saa enemmän tukea työlleen kuin ne, jotka vaativat ja pakottavat organisaatiota toimimaan omasta valta-istuimestaan. 

Was it worth it?

“Make other people’s lives better and you have a business.” Richard Branson

Nordic Business Forum on kasvanut vuosien mittaan massiiviseksi tapahtumaksi. Kasvun myötä on meidän ”nbf-veteraanien” ja ”kyllä-Jyväskylän-fiilis-oli-niin-spesiaali” helppo kaipailla menneiden vuosien tunnelmaa ja toivottavasti myös havahtua omaan lähes dinosaurusasenteeseemme. ;-) Myös tämä vuosi toi itselleni uusia oivalluksia ja auttaa siten omassa työssäni liiketoimintamuotoilun parissa. Richard Bransonin sanoin: “Make other people’s lives better and you have a business.”

Ja mitä Will pelkäsi? Laskuvarjohyppyä. Mikä on sinänsä hassua, koska hänhän lensi pelottamasti jo avaruuteenkin ja tuli takaisin - muistaakseni laskuvarjolla.

Luottaen ja pelottomasti,

Jussi

 

 

Tilaa Veren Digimyytit-blogi sähköpostiisi!

 

avatar

Jussi Pullola

Teknologian tulisi palvella ihmisiä, eikä päinvastoin. Minua innostaa digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet tehdä työ merkityksellisemmäksi ja siihen liittyvät prosessit helpommaksi ja automaattiseksi. Mutta teknologia itsessään ei tuota arvoa henkilöstölle tai asiakkaille. Arvo luodaan ihmisten kautta - People over Digitalization.